Kvartsi- automaattikoneisto rannekelloon on kysymys, joka herää monen ensikellon ostajan mieleen ensimmäisenä. Kun rannekelloista aletaan puhumaan tulee termit ”automaattikoneisto” ja ”kvartsikoneisto” tutuiksi nopeasti, mutta mitä ne oikeastaan edes tarkoittavat? Miten kvartsikoneisto eroaa automaattikoneistosta? Nämä ovat kysymyksiä, joihin vastataan tässä artikkelissa ja sen lisäksi pohdimme kumpi on parempi.
Kvartsikoneisto vs automaattikoneisto
Kvartsikello
- Edullinen kello valmistaa
- Pysyy todella tarkasti ajassaan
- Edistää noin sekunnin kuukaudessa
- Huoltovapaa, pariston vaihto noin kerran 5v
- Helppokäyttöisempi
- Sekuntiviisari liikkuu nytkähdellen
- Ei kelloammattilaisten suosiossa
Automaattikello
- Hienostunutta tekniikkaa
- Pitkäikäinen huolettuna
- Sekuntiviisari liukuu
- Kelloammattilaisten ja harrastajien suosiossa
- Edistää useita minuutteja kuukaudessa
- Huolletaan noin viiden vuoden välein
- Hieman hankalampi käyttää
Mitä tarkoittaa kvartsikoneisto ja automaattikoneisto?
Sanat kvartsi tai automaatti liittyvät kellon koneistotyyppiin. Kellon koneisto on sen sydän, joka saa viisarit liikkumaan ja päivämäärän vaihtumaan. Karkeasti kellot voidaan jakaa kahteen pääryhmään, jotka ovat: kvartsikellot ja mekaaniset kellot.
Mekaaniset kellot jaetaan vielä erikseen kahteen alaryhmään, johon kuuluu automaattiset tai itsensä vetävät koneistot ja mekaanisesti vedettävät koneistot.
Mekaaninen koneisto eli automaattikoneisto
Mekaaniset kellon koneistot juontaa juurensa aina 1500-luvulle saakka, jolloin niiden valmistaminen aloitettiin. Mekaaninen koneisto toimii siten, että kellon käyntienergia varastoidaan koneiston sisällä olevaan jouseen. Kun jousi on viritetty kellossa on taas virtaa ja se pystyy liikuttamaan viisareita.
Mekaaniset kellot jaetaan automaatteihin ja mekaanisesti vedettäviin. Mekaanisesti vedettävät koneistot eivät sisällä minkäänlaista elektroniikkaa, jonka vuoksi sen jousi täytyy ladata manuaalisesti pyörittämällä kellon kruunua käsin. Puolestaan automaattiset koneistot ladataan muuten samalla periaatteella, mutta ne saavat käyntienergiansa siitä kun käsi liikkuu. Kellon jousi pystyy siis ottamaan käden liike-energian talteen, jota se hyödyntää viisareiden pyörittämisessä.
Mekaaniset kellot ovat todella hienostuneita ja historiallisesti merkittäviä laitteita. Niiden viisarit liikkuvat liukuen ja automaattikoneiston sulava tikitys on kerrassaan mainiota katseltavaa. Sen vuoksi mekaanisia kelloja pidetään kvartsikoneita hienostuneimpina, josta niiden suosio johtuu.
Mekaaniset kellot eivät kuitenkaan ole pelkkää ruusulla tanssimista, sillä niihin liittyy myös ongelmia. Ehkä yksi mekaanisen kellon huonoimmista puolista on se, että se täytyy ladata. Jos et liikuta kättäsi päivän aikana paljon tai et pidä kelloa ranteessa se pysähtyy. Tällöin käyntivirta on loppunut ja sen aika pitää vaihtaa takaisin sekä kello vetää. Tämä saattaa käydä todella rasittavaksi, jos tiedät, että et käytä kelloa usein ranteessa.
Toinen mekaanisen kellon huono puoli on se, että se joko edistää tai jättää. Mekaaniset kellot eivät siis ole yhtä tarkkoja, kuin kvartsikellot. Usein laadukkaissa kelloissa edistämisaika on kuitenkin vain joitakin sekuntteja päivässä, jonka vuoksi kelloa ei tarvitse siirtää päivittäin aikaan. Monet usein pohtivat: Miksi automaattisetkellot edistävät ajassa? Vastaus kysymykseen on yksinkertainen. Automaattikellot edistävät ajassa, koska ne ovat mekaanisia ja niissä on satoja osia, jotka toimivat yhteistyössä. Nykyteknologian avulla automaattisista kelloista on kuitenkin saatu yhä tarkempia ja kehitys tulee varmasti jatkumaan myös tulevaisuudessa.
Miten automaattikoneisto toimii?
Automaattikello saa käyntienergiansa siitä, kun käsi liikkuu. Automaattinenkoneisto saa taltioitu energian painovoiman avulla toimivalla vetopainolla. Käytännössä maan vetovoima vetää kellon vetopainoa kohti maata, johon riippuu käden liikkeestä. Kun vetopainoa on se pitää automattisen koneiston vetojousen viritettynä, jolloin viisarit liikkuvat. Automaattiset koneistot virittyvät joko jpyöriessään yhteen suuntaan tai se voi myös virittyä molempiin suuntiin. Automaattikellon viisarit liikkuvat myös, vaikka se ei saisi useaisiin päiviin lisää liike-energiaa. Tämä johtuu siitä, että kelloissa on sisäänrakennettu käyntivara, joko on mallista riippuen noin 30 – 90 tuntia. Kaikista yleisin käyntivara on kuitenkin noin 38 ja 40 tunnin välissä. Käyntivaran ansiosta kelloa ei tarvitse vetää heti aamulla herättyään, vaan sen viisarit ovat jatkaneet tikittelyään läpi yön. Voit lukea automaattisista koneistoista lisää kellon valintaoppaasta.
Miten automaattikellon saa pysymään ajassa?
Jos automaattikello on harvemmin käytössä tai kokoelmasta löytyy useampia aikarautoja on syytä kääntyä kellopyörittimen eli winderin puoleen. Monet kelloharrastajat kuitenkin myös vetävät kaikki kellonsa päivittäin, jotta niiden käyntivara säilyy. Tämä on kuitenkin työlästä ja se myös usein kuluttaa kellon koneistoa turhaan. Watch winder eli kellonpyörittäjä pitää kellon koneiston liikkeessä ja päivämääränäytöt ajantasalla.
Kvartsikoneisto eli paristokäyttöinen koneisto
Kvartsikoneistot ovat nousseet viimeaikoina yhä suosituimmiksi koneistovaihtoehdoiksi. Ne ovat edullisempia kuin mekaaniset koneistot sekä tarkempia ja huoltovapaimpia. Paristokäyttöinen Quartz eli kvartsikoneisto toimii siten, että se saa virtansa paristosta, joka liikuttaa askelmoottoria.
Kvartsikoneisto ottaa virtansa kvartsikiteen läpi, joka saa kellon värähtelemään todella tarkalla taajudella. Värinä puolestaan menee askelmoottorille, joka mahdollistaa kellon viisareiden pyörimisen tarkasti ajassa. Kvartsikoneistot ovat todella tarkkoja ja edistävät vain sekuntteja kuukaudessa. Samaan aikaan moninkertaisesti kalliimpi automaattikello on voinut edistää jopa useita minuutteja.
Hyvä kvartsikoneisto pysyy sekunnin tarkkuudella kuukausia ja ne ovat myös usein todella huoltovapaita. Unohda kellon huolto ja käy vain vaihtamassa paristo noin viiden vuoden välein kellosepällä tai osassa malleista sen voi jopa tehdä itse.
Ensimmäinen kvartsikello on nimeltään Astron, joka julkaistiin 25. joulukuuta 1969. Quartz-kello käytännössä saa energian kvartsikiteen värähtelyistä. Sähkövirran avulla kvartsikide värähtelee 32 768 kertaa sekunnissa. Tuohon lukemaan eivät monet automaattiset kellot yllä edes tunnissa. Tyypillisesti automaattikoneistoinen kello värähtelee noin 28 880 kertaa tunnissa. Todella suuri vähätelynopeus saa aikaan sen, että kellon viisari liikkuu nytkähdellen.
Kvartsikoneiston huonot puolet
Paristojen vaihdon lisäksi nytkähtelevä viisari kuuluu kvartsikellon huonoihin puoliin. Nämä on kaksi asiaa, jotka tulee ensimmäisenä mieleen, kun aletaan puhua kvartsikellojen heikkouksista. Toki se tapa, miten viisarit liikkuu on käytännössä makuasia.
- Paristojen vaihtotarve. Koska paristokellot saavat virtansa nimensämukaisesti paristosta on täysin normaalia, että niistä jossain vaiheessa loppuu virta kesken. Silloin kello täytyy viedä paristonvaihton johonkin osaavaan liikkeeseen. Toisaalta ainakin osaan kelloista pariston pystyy vaihtamaan myös itse kun katsoo netistä ohjeet. Kaikista huonoimmalla tuurilla virta voi loppua kellosta kesken ulkomaanmatkan ja kelloseppää ei välttämättä ole lähettyvilläkään. Automaattisella koneistolla ei tätä ongelmaa ole, koska se ei käytä patteria virtalähteenään.
- Nytkähtelevä viisari. Makuasioista on usein turha kiistellä, mutta tässä tapauksessa on syytä siihen. Kvartsikelloissa on suuri käyntitaajuus, jonka vuoksi ne ovat tarkkoja, mutta se toisaalta aiheuttaa sen, että viisari liikkuu nytkähdellen. Monet kelloharrastajat pitävät automaattikoneiston liukuvaa viisaria paljon tyylikkäämpänä, kuin kvartsikellon nytkähtelevää liikettä.
Kumpi on parempi automaattikello vai kvartsikello?
Automaattikello vai kvartsikello? Tämä riippuu täysin omista mieltymyksistä. Ennen kellon hankkimista on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota koneistoon, koska niiden ominaisuudet eroavat selvästi. Toiset koneistot soveltuvat paremmin toisiin tehtäviin, kun taas toiset soveltuu paremmin toisiin. Kvartsikello on hyvä vaihtoehto, jos haluat aloittaa kelloharrastuksen, mutta et ole varma siitä aiotko pitää kelloa kokoajan ranteessa. Toisaalta automaattikellot ovat sivistyneempiä ja hienostuneempia, jonka vuoksi ne ovat hyviä kelloharrastajille.
Automaattikellot eivät myöskään sovellu niin hyvin urheiluun, kun kvartsikellot, koska niiden koneistot saattavat ottaa vahinkoa kovista iskuista ja heilahdusliikkeistä. Tällaisia lajeja on muun muassa golf ja tennis. Automaattikoneistojen toinen huono puoli on se, että ne magnetisoituvat helposti magneettikentissä. Siksi kannattaa suosia vahvasti magneettisuojattua automaattikelloa, jos esimerkiksi lennät paljon lentokoneella. Kokonaisuudessaan kellon ostamista ei kannata perustaa koneistoon, mutta automaattisella koneistolla saat ainakin kotiin tyylipisteet.