Viinisanasto – Opi viininmaistelun käsitteet ja termit

-

Viinisanasto

Viini on yksi maailman vanhimmista ja arvostetuimmista juomista, joka on inspiroinut taiteilijoita, kirjailijoita ja tietysti viinin ystäviä vuosisatojen ajan. Viininmaistelu on kuin taidemuoto, joka vaatii kärsivällisyyttä, tarkkaavaisuutta ja ennen kaikkea tietoa viininmaistelun käsitteistä ja termeistä.

Viinisanasto on avain tähän maailmaan, jossa viini yhdistyy taiteeseen ja tiedeeseen. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan opastuksen viininmaistelun käsitteisiin ja termeihin, jotka auttavat sinua ymmärtämään viinin makua, tuoksua ja rakennetta paremmin.

Olitpa sitten aloittelija tai kokenut viininmaistaja, tämä artikkeli antaa sinulle uusia oivalluksia viinin ihmeellisestä maailmasta.

Viinisanasto

Alkoholipitoinen: Tämä termi kuvaa viinin tuoksua ja makua, jossa on korostunut alkoholin läsnäolo.

Antava: Tämä termi kuvaa viinin runsasta tuoksua ja makua, joka jättää vahvan vaikutelman.

Aromi: Viinin rypäleistä koostuva viinin tuoksu.

Aromikas: Elinkaarensa huipulla oleva viini.

Attaque: Tämä termi kuvaa ensimmäistä vaikutelmaa, jonka viini antaa suussa.

Botrytis: Tämä termi viittaa jalohomeisista rypäleistä tulevaan aromiin. Maussa ja tuoksussa voi erottaa voimakkaasti hunajaa ja muita makeita piirteitä.

Cabernet-aromi: Cabernet Sauvignon -rypäleestä peräisin oleva tuoksu ja maku, joka sisältää usein mustaherukan tai setrin aromeja.

Dekantointi: Tämä tarkoittaa viinin kaatamista pullosta karahviin tai dekanteriin, jotta viiniin kertynyt sakka erotetaan siitä ja viini saa ilmaa.

Elegantti: Tämä termi kuvaa tasapainoista viiniä, jossa on hienostuneita aromeja ja makua.

Eloisa: Viini, joka on eloisa, sisältää korostuneesti puhtaan viinin hapokkuutta, joka antaa sille eloisuutta ja raikkautta.

Frapeeraus: Tämä tarkoittaa kuohuviinin nopeaa jäähdyttämistä esimerkiksi laittamalla pullo astiaan, jossa on paljon pieneksi hakattua jäätä ja suolaa.

Hapettunut viini: Tämä termi viittaa viiniin, joka on ollut kosketuksissa ilman hapen kanssa, mikä aiheuttaa kemiallisen reaktion, joka voi muuttaa viinin makua ja värin haalistumista.

Hapokkuus: Hapot antavat viinille sen selkärangan, eloisuutta ja pitkäikäisyyttä. Hapokkuus tuntuu kielen reunoilla.

Hedelmäinen: Tämä termi kuvaa viinin tuoksua ja makua, joka on runsas hedelmäisiä aromeja ja hedelmähappoja.

Helmeilevä viini: Tämä termi viittaa viiniin, joka sisältää hiilihappoa ja kuplia.

Helposti lähestyttävä: Tämä termi kuvaa viiniä, joka on helppo juoda ja joka ei vaadi monimutkaista makuelämystä.

Hillomainen: Tuoksu ja maku, joka muistuttaa erilaisia marjoja tai marjasekoitusta ja vivahtaa makeaan vastakeitetyn hillon aromiin.

Hiilidioksidi: Tämä viittaa hiilihapon läsnäoloon viinissä, mikä aiheuttaa suussa pistävän tunteen.

Ikääntynyt viini: Viini, joka on kypsynyt pidemmän ajan, mikä antaa sille syvemmän ja monimutkaisemman maun. Tällainen viini voi muistuttaa jopa paahteista, nahkaista ja mausteista makua, joka on erilainen kuin nuoremmissa viineissä.

Intensiteetti: Viinin värin ominaisuus. Suuri intensiteetti tarkoittaa yleensä tummempaa viiniä ja pieni intensiteetti vaaleampaa viiniä. Tämä ominaisuus kuvaa siis viinin ulkonäköä.

Jälkimaku: Maku, joka jää kielelle, kun viini on nielaistu. Tämä maku voi kestää pitkäänkin ja jättää erilaisia makuelämyksiä.

Karvaus: Yksi neljästä perusmausta ja se tuntuu kielen takaosassa. Tämä ominaisuus voi olla voimakas tai lievä, riippuen viinin tyypistä.

Korkkivika: Viinin makuvirhe, joka johtuu viallisesta korkista. Tällöin viinissä voi olla havaittavissa pistävä ja homeinen tuoksu. Tämä ongelma esiintyy useimmiten luonnonkorkkia käyttävissä pulloissa.

Kova viini: Nuori viini, joka on runsas tanniinisuudeltaan tai erittäin hapokas. Kypsyessään viini pehmenee ja sen maku tasoittuu.

Kukkaisa viini: Viittaa viinin tuoksuun ja makuun, jossa on erilaisiin kukkiin liittyviä tuoksuja ja/tai makuja. Tämä ominaisuus on usein löydettävissä vaaleissa ja kevyemmissä viineissä.

Kypsä viini: Viini, jossa sen ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Tällainen viini on usein kypsynyt riittävän pitkään, jotta sen maku on tullut monipuolisemmaksi ja tasapainoisemmaksi.

Kyyneleet: Noroja, jotka muodostuvat lasin sisäpintaan, kun pyörittelet viiniä lasissa. Tämä ominaisuus ei sinänsä kerro viinin laadusta, vaan on enemmänkin esteettinen ominaisuus.

Lihaisa viini: Kuvaus tuhdeille ja täyteläisille viineille, jotka muistuttavat maultaan lihaa. Tämä ominaisuus voi tulla esiin esimerkiksi punaviineissä, joissa on runsaasti tanniineja.

Liquoreux: Tarkoittaa makeaa viiniä, jossa on korkea sokeripitoisuus ja joka on yleensä valmistettu ylikypsistä rypäleistä. Viinissä voi olla myös hienovaraisia liköörin kaltaisia vivahteita.

Leipäinen viini: Muistuttaa tuoksultaan ja maultaan paahdettua tai vastapaistettua leipää. Leipäisyys löytyy usein vanhemmista kuohuviineistä ja voi olla myös merkki viinin iästä ja kehittyneisyydestä.

Luonteikas viini: Viini, jossa on selkeästi sen kasvualueelle tyypillisiä ominaisuuksia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi alueen maaperän vaikutusta viinin makuun, ilmastollisia piirteitä ja paikallisia rypälelajikkeita.

Maamainen viini: Viini, jonka tuoksu ja maku muistuttaa maata, erityisesti savi- ja hiekkamaata. Maamainen voi olla myös synonyymi mineraaliselle tai kiviselle viinille.

Marjaisa viini: Viini, jonka tuoksu ja maku muistuttaa erilaisia marjoja tai marjojen sekoitusta. Marjaisuus voi olla merkki rypälelajikkeesta tai viinin ikääntymisestä.

Mausteinen viini: Koostuu useista hieman epämääräisistä mausteista, jotka luovat yhdessä tuoksun ja makuelämyksen. Mausteisuus voi johtua rypälelajikkeesta, kypsytyksestä tai lisättyjen mausteiden käytöstä.

Mineraalinen viini: Muistuttaa maamaisuutta, mutta voi olla myös kalkkikivinen tai sisältää muita mineraalivivahteita maaperästä. Tämä ominaisuus voi olla merkki alueen kasvuolosuhteista ja viininvalmistusmenetelmistä.

Muscat-aromi: Muscat-rypäleelle ominainen tuoksu ja maku, jota kuvataan usein mausteiseksi ja melko makeaksi. Muscat-aromi voi olla merkki rypälelajikkeesta tai viinin valmistusmenetelmistä.

Mykkä viini: Nuori ja kehittymätön viini, joka vaatii lisää kypsytystä pullossa ennen kuin sen ominaisuudet tulevat esiin. Tämä voi olla merkki siitä, että viini on valmistettu rypäleistä, jotka eivät ole vielä täysin kypsyneet.

Nahkainen viini: Muistuttaa nahan tuoksua, ja se esiintyy usein kypsissä punaviineissä. Nahkaisuus voi olla merkki viinin ikääntymisestä ja kypsyydestä.

Neutraali viini: Sellainen viini, jossa ei ole erityistä tai voimakasta luonnetta. Tällainen viini on yleensä tasapainoinen, jossa jokainen tekijä toimii harmonisesti, mutta ei nouse esiin erityisenä tai voimakkaana.

Ohut viini: On viini, jossa ei ole hedelmäisyyden tuomaa täyteläisyyttä. Tällainen viini voi olla kevyt ja raikas, mutta se voi myös tuntua ohuelta ja vailla vivahteita.

Paahteinen viini: Muistuttaa yleensä paahdettua leipää tai kahvia. Tämä maku voi tulla viinin valmistusprosessista tai kypsytyksestä, ja se voi olla läsnä sekä punaviineissä että valkoviineissä.

Paksu viini: Nimitys viinille, joka liikkuu hitaasti lasissa, koska siinä on runsaasti sokeria ja alkoholia. Tämä viini voi olla makea tai täyteläinen ja se voi tuntua öljyiseltä suussa.

Polttava viini: Tuntuu lämpimältä suussa, ja lämmön tunne johtuu yleensä liiasta alkoholista. Tämä voi olla merkki viinin voimakkuudesta ja se voi olla joko hyvä tai huono ominaisuus riippuen viinin muista ominaisuuksista.

Raikas viini: Puhdas ja eloisa viini, joka on yleensä kevyt ja hapokas. Tämä viini sopii hyvin juotavaksi sellaisenaan tai kevyiden ruokien kanssa.

Rehevä viini: Viinin maku on runsaan pehmeän hedelmäinen. Tällainen viini on yleensä täyteläinen ja se voi olla joko kuiva tai makea.

Roteva viini: voimakas ja melko vivahteeton maku, joka voi olla joko punaviinissä tai valkoviinissä. Tällainen viini voi olla hyvin tasapainoinen tai se voi olla voimakas jossain tietyssä ominaisuudessa.

Sakka: Pullon pohjalle kertynyt tanniinien ja väriaineiden muodostama kiinteä aines, jonka voi erottaa viinistä dekantoimalla. Tämä voi olla merkki siitä, että viini on ikääntynyt tai se voi johtua viinin valmistusprosessista.

Sekoiteviini: Useamman rypälelajikkeen tai eri lajikkeista tehtyjen viinien sekoitus. Sekoiteviineillä pyritään nostamaan esiin eri rypälelajikkeiden parhaat ominaisuudet, ja ne voivat olla hyvin monipuolisia ja mielenkiintoisia.

Setripuu: Viinien tuoksua kuvaava termi, joka muistuttaa lyijykynän puuosan tuoksua. Se liittyy usein bordeaux-viineihin ja se voi olla yksi monista monimutkaisista aromeista, joita viineissä voi erottaa.

Sommelier: Ranskan kielestä peräisin oleva sana, joka tarkoittaa viinimestaria. Sommelier on henkilö, joka tuntee viinien monimutkaisen maailman ja vastaa yleensä ravintolan viinivalinnoista. Heidän vastuullaan on myös huolehtia siitä, että viinit tarjoillaan oikealla tavalla ja oikeassa lämpötilassa.

Stabilointi: Viininvalmistuksen prosessi, joka tarkoittaa epäedullisten osien, kuten sakan ja sammahtuneen hiivan poistamista viinistä. Tämä prosessi varmistaa, että viini on kirkasta ja pysyy hyvässä kunnossa pidemmän aikaa. Stabilointi voi tapahtua esimerkiksi viinin suodattamisen tai kemiallisen käsittelyn avulla.

Suklaa: Viineissä käytetty termi, joka viittaa tummaa suklaata muistuttavaan tuoksuun ja makuun. Tämä voi olla yksi monista aromeista, joita viinissä voi erottaa, ja se voi antaa viinille monimutkaisen ja herkullisen maun.

Tammisuus: Termi, joka viittaa puun ja vaniljan aromiin, jonka viini saa tynnyrikypsytyksessä. Tammisuus on yksi monimutkaisimmista viinin aromeista, ja se voi antaa viinille pehmeän ja miellyttävän maun.

Tanniinit: Punaviineissä olevia parkkihappoja, joita on esimerkiksi viinirypäleiden kuorissa ja siemenissä. Tanniinit antavat punaviinille sen tanniinisen rakenteen, joka on yksi sen tunnusomaisista ominaisuuksista. Tanniinien voimakkuus vaihtelee viinin tyypin ja iän mukaan.

Tasapainoinen viini: Viini, jossa kaikki osatekijät, kuten hedelmäisyys, hapot, tanniinit, alkoholi ja sokeri, ovat tasapainossa ja muodostavat yhdessä miellyttävän makuelämyksen. Tasapainoinen viini on hyvin valmistettu ja harmoninen, ja se antaa nauttijalleen täydellisen makuelämyksen.

Terva: Termi, joka viittaa puutervaa muistuttavaan makuun ja tuoksuun viinissä. Terva voi olla yksi monista monimutkaisista aromeista, joita viinissä voi erottaa, ja se voi antaa viinille ainutlaatuisia makuja.

Tulinen viini: Kuvaa voimakasta makua ja tuoksua, joka johtuu ylimääräisestä alkoholista viinissä. Tällainen viini voi tuntua polttavalta suussa ja kurkussa.

Täyteläisyys: Kuvailee viinin makua, joka voi olla kevyt, keskitäyteläinen tai täyteläinen. Sokerimäärä, alkoholipitoisuus, hapot ja aromit vaikuttavat täyteläisyyteen.

Ummehtunut viini: viittaa viiniin, joka tuoksuu epämiellyttävästi homeelta tai vanhalta. Tämä on merkki viinin viallisuudesta.

Vanilja: Mauste, jonka maku ja tuoksu löytyy usein amerikkalaisessa tammitynnyrissä kypsytetyistä punaviineistä. Vaniljan maku voi olla makea ja kermainen.

Viinikivi: Luonnollinen kauneusvirhe viinissä. Se ilmenee kiteinä, jotka saostuvat viiniin, kun sitä varastoidaan alhaisessa lämpötilassa. Viinintekijä voi poistaa viinikiven jäähdyttämällä viiniä ja suodattamalla sen ennen pullotusta.

Vivahde: Viittaa viinin väriin, kuten sinipunainen, tiilenpunainen tai kullankeltainen. Se voi myös viitata viinin aromeihin ja makuihin, kuten hedelmiin, mausteisiin tai yrtteihin.

Voimainen viini: Maistuu ja tuoksuu rasvaiselta ja kermaiselta, kuten vastakirnuttu voi. Tämä johtuu usein korkeasta alkoholipitoisuudesta ja täyteläisestä mausta.

Yrttisyys: Viittaa mausteiseen tuoksuun ja makuun, jossa on usein erilaisia yrttejä, kuten rosmariinia, salviaa tai oreganoa. Tämä voi lisätä monipuolisuutta ja monimutkaisuutta viinin makuprofiiliin.

Jaa

Uusimmat

Pukeutuminen rippijuhliin

Pukeutuminen perhejuhliin

Ylioppilasjuhlat pukukoodi

Miesten puvun pesu

Talvihäät pukeutuminen

Suositut