Näin valitset täydellisen rannekellon

-

Näin valitset täydellisen miesten rannekellon
Artikkeli sisältää mainoslinkkejä, merkitty * -merkillä.

Rannekello on yksi tärkeimmistä asusteista miehelle. Kelloa etsiessä kannattaa keskittyä yksityiskohtiin, jotta välttyy pettymyksiltä. Älä osta kelloa impulsiivisesti, vaan käytä järkeä.

Rannekellon valitseminen

Kelloa etsiessä on hyvä kiinnittää huomiota kellon kokoon, koska sen tulee olla suhteessa ranteen kokoon. Liian iso tai pieni rannekello tulee tuntumaan huonolta ranteessa.

Rannekellon koolla tarkoitetaan kellotaulun leveyttä millimetreissä.

Rannekellon taulun leveys

Rannekello, jonka kellotaulun leveys on 40 mm tulee sopimaan suurimmalle osalle miehistä. Hyvää osviittaa kellojen koosta saat tästä taulukosta:

26-36 mm – Siro ja pieni (Yleinen kokoväli naisten kelloissa.)

40 mm – Normaalikoko

40-43 mm – Suurempi normaalikoko

+44 mm – Suuri (Sopii hyvin isoille ranteille)

Mieti myös, miten kello tulee sopimaan eri asujen kanssa. Tietenkin parasta olisi, jos kellokokoelmasta löytyisi useampi kello, joita voisi vaihtaa eri asujen mukaan. Älä ole se tyyppi joka pukee digitaalisen urheilukellon puvun kanssa.

Mistä kellot kannattaa ostaa?

Kelloja myydään niin netissä kuin kivijalkaliikkeissä. Rannekelloja voi myös löytää edullisemmin huutokaupoista ja kirpputoreilta. Käytettyä kelloa ostaessa on toki vältettävä väärennettyjä ja rikkinäisiä kelloja. Käytettyä kelloa ostaessa on myös huomioitava, että kelloilla ei ole huoltokirjoja, jolloin sitä ei ole välttämättä huolettu kertaakaan sen käyttöaikana. Suosittelen aloittamaan kellojen etsimisen kotimaisista *Laatukoru- ja *Kulta-Center -verkkokaupoista.

Rannekellon eri rannekeet

Kellon rannekkeen materiaali kannattaa miettiä huolella. Ranneketta metsästäessä sen suurimmat kriteerit ovat käyttötarkoitus ja ulkonäkö. Älä kuitenkaan koskaan osta kelloa pelkästään sen rannekkeen perusteella sillä suurimpaan osaan kelloista voidaan jälkikäteen vaihtaa ranneke mieluiseksi. Nyrkkisääntö: vähemmän on enemmän.

Nahkaranneke

Nahkarannekkeet ovat klassisen näköisiä ja sopivat hyvin virallisiin tilaisuuksiin, mutta ne eivät ole aina kaikista käytännöllisempiä.

Nahkaranneke ei sovi urheilemiseen, koska se alkaa hiostamaan rannetta. Huomionarvoista on myös nahan väri, koska sen tulisi olla samaa väriä kenkien ja vyön kanssa.

Teräs- ja metalliranneke

Metalliranneke on usein mukavin ranneke, koska oikean mittaisena se jakaa kellon painon tasaisesti ympäri rannetta. Se ei myöskään ala hiertämään urheillessa, joten sitä voi pitää tunnottomampina valintana.

Metalliranneke on myös vedenkestävä, joten se kädessä voi vaikka käydä uimassa tai suihkussa (huom. vain jos kello on muuten vedenkestävä).

Metallirannekkeet tulevat sopimaan useimpien asujesi kanssa. Rannekkeen metallin värin tulisi täsmätä kalvosinnappien, vyönsoljen ja kengänsolmien väriä. Esimerkiksi kultaisen kellon kanssa tulisi käyttää kultaisia kalvosinnappeja.

Tekstiiliranneke

Tekstiilirannekkeet ovat usein halvin mahdollinen ranneketyyppi. Kaikenlainen lika ja hikoilu tarttuu nopeasti näihin rannekkeisiin sekä rannekkeen kangas alkaa usein hajoamaan nopeasti.

Kangasranneke on hyvä vaihtoehto helteellä, sillä se ei tarraa kiinni ranteeseen. Suosituin tekstiiliranneketyyppi on helposti asennettavat ja edulliset natorannekkeet.

Kumiranneke

Kumihihnat tehtiin alunperin sukeltajille puettavaksi sukelluspuvun päälle, joten ne sopivat loistavasti uintiin ja sukellukseen. Nykyään niitä voi nähdä hyvin erilaisissa kelloissa, vaikka kumiranneke ei ole kaikista elegantein vaihtoehto puvuntakin kanssa.

Kumiranneke voidaan kiristää niin tiukalle, että kädessä hädin tuskin virtaa veri. Kumihihnat eivät ole nahkarannekkeiden tapaan hyviä helteellä ja ulkourheilulajeissa, koska ne alkavat hiostamaan rannetta. Toisaalta kumiranneke kestää aikaa ja on helppo pestä treenaamisen jälkeen.

Koneisto

kvartsi vai automaattikoneisto kelloon

Kellon koneisto on sen sydän. Koneistot voidaan karkeasti jakaa paristokäyttöisiin kvartseihin ja mekaanisiin automaattikelloihin. Osa kvartsikelloista käyttää niin sanottua Solar-koneistoa, jossa patteri saa virtansa auringonvalosta.

Kvartsikoneisto

Kvartsikoneistoissa käyntienergia saadaan paristosta. Sen hyvä puoli on se, että kello pysyy lähes sekuntilleen ajassa. Elektronisen koneiston huonona puolena voidaan pitää sitä, että sen sekuntiviisari liikahtelee nytkähdellen.

Paristo kuuluu vaihtaa valmistajan määräysten mukaan esimerkiksi kellosepällä. Kvartsikoneistoa käytetään yleensä halvemmissa kelloissa, koska niiden valmistaminen on helpompaa ja edullisempaa, kuin automaattikoneistoisten. Kvartsikoneistot ovatkin hyvin yleisiä alle 100 euroa maksavissa kelloissa.

Automaattikoneisto

Automaattikellot ovat mekaanisia kelloja, joiden jousi jännittyy ihmisen käden liikkeestä. Niiden sekuntiviisari liikkuu liukuen. Automaattikoneistot ovat hienostunutta teknologiaa ja siksi kelloharrastajien suosiossa.

Automaattikoneistoiden monimutkaisuus lisää niiden valmistushintaa, mikä näkyy myös kellojen myyntihinnoissa. Siksi automaattikoneistoa ei näe usein alle 300 euroa maksavissa rannekelloissa. Automaattikellojen huoltoväli kellosepällä on yleensä noin 5-10 vuotta.

Kellon toiminnot

rannekellon taulun ominaisuudet

Rannekelloissa voi olla paljon erilaisia toimintoja tai ne voivat olla hyvin yksinkertaisia ja minimalistisia. On hyvä, jos pystyt erottamaan kronografin eron kronometristä. Listasimme tähän yleisimpiä rannekellojen erityisominaisuuksia.

Päivyri (Date). Kertoo päivämäärän.
Viikonpäivä (Day). Kertoo viikonpäivän. Day-date on viikonpäivän ja päivyrin yhdistelmä.
Ikikalenteri. (Perpetual Calendar) Ottaa huomioon eripituiset kuukaudet ja karkauspäivät
GMT. Lyhenne Greenwich Mean Time; kello näyttää useamman eri aikavyöhykkeen. Hyvä matkustaessa.
Kuukello. Näyttää kuunkierron eri jaksot.
Kronografi. Kellossa on toiminto, jolla voidaan mitata aikaa.
Kronometri. Kello on päässyt läpi testin ja sen tarkkuudesta on annettu todistus.
Luurankokello. Skeletonkellot ovat läpinäkyviä ja niiden koneistoon näkee sisälle.
Kaksoislukitus. Metallirannekkeen varmuuslukitus kahdella kielekkeellä.

Kellojen lasilajit

Mineraalilasi vai safiirilasi? Safiirilasi on pitkäikäinen ja heikosti naarmuntuva valinta, joten se on loistava valinta kelloille jotka kestää isältä pojalle. Puolestaan mineraalilasit naarmuuntuvat käytön myötä.

Safiirilasi. Synteettisesti valmistettu kova lasi, joka ei naarmuunnu normaalikäytössä. Yleensä vain hieman arvokkaammissa kelloissa rapean hinnan takia. Teoriassa vain timantilla voi naarmuttaa safiirilasia, mikä lisää kellon elinikää huomattavasti. MOH-asteikolla kovuus 8-9.

Hardlex lasi Kovuudeltaan safiirilasin ja mineraalilasin välillä oleva Hardlex lasi kestää hyvin iskuja, eikä naarmuunnu yhtä helposti kuin mineralilasi.

Mineraalilasi. Halvempi ja yleisempi lasityyppi, joka joustaa enemmän. Sulasta lasimassasta muodostettu mineraalilasi naarmuuntuu käytön myötä. MOH-asteikolla kovuus 5-6.

Akryylilasi eli pleksilasi. Tiivistä muovia, usein vanhemmissa kelloissa. MOH-asteikolla kovuus 3-4.

Kellojen vesitiivys

Rannekellon vesitiiviys ilmoitetaan usein kellotaulussa

Kellon vesitiiviys kertoo paljonko sen kuoret kestävät painetta optimiolosuhteissa. Siihen ei kuitenkaan kannata täysin sokeasti uskoa, koska testit on tehty laboratorio-olosuhteissa.

Kellon vesitiiviys ei myöskään ole ikuista sillä kellon kuoren ja tiivisteiden kunto sekä rakenne vaikuttavat siihen olennaisesti. Ajan myötä kellon tiivisteet kuivuvat ja kovettuvat, josta seuraa kellon tiivisteiden haurastuminen.

Jos ostaa kellon pelkästään uimis- tai sukelluskäyttöön kannattaa sen vesitiiviys käydä varmistamassa kerran vuodessa. Myös kellon pohjan kumitiiviste kannattaa uusia.

Varsinkin kellon kierrettävä takakansi ja kierrelukituksella varmistettu kruunu lisää kellon vesitiiviyttä.

Kellon vesitiiviysasteikko

Ei vesisuojattu, ei merkitty

Kello ei saa joutua minkäänlaiseen kosketukseen veden kanssa. Suojattava myös sateelta ja pieniltä roiskeilta.

3 ATM / 3 Bar / 30 m

Kello on vesisuojattu ja roisketiivis. Kello kestää sadetta, mutta sitä ei saa upottaa veteen.

5 ATM / 5 bar / 50 m

Rajoitetusti vesitiivis kello. Kello kestää kosteutta, mutta ei uintia.

10 ATM / 10 bar / 100 m

Vesitiivis. Kello kestää uintia ja snorkkelisukellusta, mutta sitä ei voi käyttää laitesukelluksessa.

20 ATM / 20 bar / 200 m

Erikoisvesitiivis kello kestää laitesukeltamista, mutta ei olosuhteissa, joissa käytetään seoskaasuja.

30 ATM / 30 bar / 300 m

Tästä eteenpäin kellot ovat erikoisvesitiiviitä ja soveltuvat syväsukeltamiseen sekä ammattimaiseen sukellukseen.

40 ATM / 40 bar / 400 m

50 ATM / 50 bar / 500 m

Summa summarum: en suosittele menemään suihkuun tai uimaan kellon kanssa, jos sen vesitiiviys on alle 100 m ja sukeltamaan, jos vesitiiviys on alle 200 m.

Kellon rungon materiaali ja väri

Audemars piguet royal oak rannekello

Rannekellojen rungoissa käytetään monenlaisia eri materiaaleja, jotka eroavat niin ulkonäöllisesti kuin myös ominaisuuksiltaan.

Teräs: Metallirunko yhdistettynä metallirannekkeeseen on kaikista yleisin kelloyhdistelmä. Ruostumaton teräs kellon rungossa on käytännöllinen valinta, mutta sen yleisyyden vuoksi sitä voi pitää hieman tylsänä.

Teräskelloissa käytetään useimmiten 316L-kirurginterästä, joka on kestävää, allergisoimatonta, ei herkästi naarmuuntuvaa ja edullista. Lähes kaikki rannekellot valmistetaan kyseisen laatuluokituksen omaavasta terässeoksesta.

Titaani: Titaani on vaihtoehto teräkselle, joka eroaa vain hieman ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään. Titaani on ominaisuuksiltaan metallia tiheämpää, kevyempää ja tummempaa.

Titaanikellot ovat monien mielestä teräskelloja parempia, koska ne eivät kylmene yhtä nopeasti talvella pakkasella ja ne ovat kevyempiä. Titaani on myös iholle korroosiovapaa ja hypoallerginen tehden siitä loistavan materiaalivalinnan kellon rungolle ja rannekkeelle. Titaanin miinuspuoli on sen naarmuuntuminen ja siksi titaanikellojen yhteydessä usein myydään naarmuuntumista estävää pinnoitetta.

Muovi: Muovikuoriset kellot ovat laadultaan vaihtelevia. Parhaat muovit kestävät pitkään ja pysyvät hyvänä varsinkin kalliimmissa urheilukelloissa. Halvemmat muovit, joita näkee muun muassa trendikelloissa, lastenkelloissa ja mikkihiirikelloissa kestävät yleensä huonosti päivittäistä kulutusta. Ne naarmuuntuvat ja ottavat jälkiä roiskeista sekä kuumuudesta.

Pronssi: Viime vuosina pronssin käyttö rannekelloissa on yleistynyt, koska se tarjoaa kullan ulkonäön edullisemmin.

Vuosikymmenien myötä pronssisen kellon runko patinoituu eli alkaa vaihtamaan väriä. Kellon patinan väriin vaikuttaa ympäristöolosuhteet, kuten rikkiyhdistepitoisuudet ja kosketukset erilaisiin aineisiin, kuten öljyyn. Kellon patinoitumisherkkyyteen vaikuttaa kemikaalien lisäksi kupariin sekoitetun alumiinin suhde.

DLC ja PVD: Kellon värin vaihtaminen onnistuu DLC (Diamond Like Coating) ja PVD (Physical Vapor Deposition) erikoispinnoitteilla. Niiden avulla metallirannekkeista voidaan tehdä minkä värisiä tahansa. Esimerkiksi teräsrannekkeesta voidaan tehdä kullanvärinen.

Jos kello on rankassa käytössä voi pinnoite alkaa ajan myötä kulumaan, jolloin kellon ominaisväri alkaa pilkottamaan esille. Tämän vuoksi kannattaa suosia arvokelloja, joissa nämä pinnoitteet ovat tehty useaan kertaan ja siten kestävät käyttöä pidempään.

Kalleimmat kellomateriaalit

Kulta: Alkuaineena kulta on korkeatasoisten kellojen materiaali, joka huokuu luksusta. Sen ulkonäkö ja kilohinta esittelee käyttäjänsä vaurautta hienostuneesti.

Rannekelloissa käytetään usein joko 14 karaatin tai 18 karaatin kultaa. Syy siihen, miksi kelloissa ei koskaan näe 24 karaatin kultaa on yksinkertainen. Liian puhdas kulta joustaa liian paljon, jolloin kello naarmuuntuisi ja menettäisi muotonsa lähes heti.

Platina: Platina on kultaakin hienostuneempi materiaali. Hinnaltaan platina on kellojen materiaalien kärkipäästä. Platina on ominaisuuksiltaan painavaa, todella kestävää ja naarmuuntumatonta.

Vain harvat kellovalmistajat käyttävät platinaa kelloissaan, koska sen työstäminen on hankalaa ja kallista.

Keraami: Keraami on uusi ja yleistyvä materiaalivalinta rannekelloissa. Keraamia käytetään erityisesti sotilashenkisissä ja mustissa kelloissa, koska keraami saa aikaan ikuisen mustan värin ja se on ominaisuuksiltaan naarmuuntumatonta.

Keraamin huono puoli on sen iskunkestävyys. Vaikka keraami kestää naarmuja se ei kestä kovia iskuja. Kellon runko voi pirstaloitua, jos se saa kovan osuman esimerkiksi tippuu korkealta kivilattialle.

Vältä muotikelloja

Muotikellot ovat vaatemerkkien valmistamia kelloja, joihin yleensä yhdistetään huonolaatuisuus. Vaikka muotikellojen yleinen laatu on parantunut vuosien myötä, ne eivät vieläkään ole laadukkaita arvokelloja.

Muotikello voi olla hyvä valinta, jos kellon ostaminen on täysin ulkonäköpainoitteista. Muotikellot tarjoavat monenlaisia ulkoasuja ja näyttävät ulkoapäin hyvältä. Muotikellot ovat myös usein tarjouksessa ja edullisia, joten kovin suuresta tappiosta ei ole kyse, jos kello hajoaakin viiden vuoden päästä.

Jos olet etsimässä laadukasta kelloa, joka kestää aikaa on muotikellot suosiolla vältettävä. Voit lukea lisää muotikelloista täältä.

Kellon brändi

Rannekellon merkillä on myös usein väliä. Hyvän kellomerkin tunnistaa yleensä sen tunnettavuudesta ja historiastaan. Kuitenkaan kaikista tunnetuimmatkaan kellomerkit eivät valmista kaikista parhaita kelloja.

Kellon brändin statusarvoa nostaa myös se, pitääkö julkisuuden henkilöt kyseisen kellomerkin kelloja kädessään. Toisaalta voi olla hienompaa, jos ranteessa on tuntemattomampi, mutta kallis rannekello, jonka vain kelloharrastajat tunnistavat.

Rannekellon huoltaminen

Autojen tapaan myös rannekelloja tulee huoltaa, vaikka niissä ei ole huoltokirjoja. Jos olet kiinnostunut pitämään kellosi hyvässä kunnossa kannattaa ottaa selvää kellon huoltovälistä.

Kaikki kellot altistuvat ympäristöoloille eri tavoin ja siksi mitään kiveen lyötyä huoltoaikaa ei ole. ETA-koneistoisilla kelloilla huoltoväli on usein 5-10 vuotta, mutta monet arvokelloja valmistavat kellotehtaat ovat laskeneet huoltovälin 4-5 vuoteen.

Kelloja tulee huoltaa, koska niiden tiivisteet kovettuvat ja halkeilevat. Ei ole hyvä pitää ”vesitiivistä” kelloa ranteessa, minkä tiivisteet vuotavat. Vesivaurioiden toinen huono puoli on se, että ne aiheutuvat usein kellon näkyville osille kuten kellotaululle. Kellon arvo laskee paljon, kun sen kellotaulu on veden takia suttuinen.

Toinen tärkeä syy kellon huoltoon on sen koneiston öljyjen kuivuminen. Kun öljyt ovat kuivuneet loppuun noin 10 vuoden jälkeen alkaa koneiston laakerit ja rattaat kulumaan, mikä lopulta johtaa kellon koneiston hajoamiseen.

Paristokäyttöisissä kvartsikelloissa patterista loppuu virta noin 2-3 vuoden välein, jonka jälkeen sen pystyy vaihtamaan. Pariston vaihdon voi joissain tapauksissa tehdä itse, mutta vaativimmissa kelloissa voi joutua turvautumaan kelloseppään. Paristonvaihto maksaa yleensä 10-100 euroa.

Myös automaattikoneistoisia rannekelloja tulee huoltaa. Automaattisen rannekellon huoltohinnat voivat olla 100-700 euroa kellomallista ja huollon toimenpiteistä riippuen.

10 kelloa eri hintaluokissa

Vaikea valita? Näissä Vuodenmiehen artikkeleissa on listattuna kymmenen eri kelloa eri hintaluokissa. Kellojen hinnat muodostuvat yleensä niiden materiaaleista, koneistosta, merkistä ja harvinaisuudesta.

Hinta-laatusuhteeltaan parhaimmat rannekellot löytyvät tästä hintahaarukasta: parhaimmat alle 500 euron rannekellot.

Laatukellon osto-opas vaikka merkkipäivän kunniaksi: Parhaat alle 1000 euron rannekellot.

Miten kelloa käytetään?

Eri käyttötarkoituksia varten on olemassa erilaisia kelloja. Monilla kelloharrastajilla on kellokokoelma, jota myös kutsutaan kellokaapiksi. Moderni kellokaappi voisi koostua esimerkiksi näistä kolmesta kellosta. 1. Pukukellosta, jota käytetään juhlatilaisuuksissa. 2. Älykellosta, jota käytetään hikisten treenien ajanmittaamiseen ja sykkeen tallentamiseen. 3. Arkikello, jota käytetään päivittäin niin vapaalla, kuin työelämässä.

Kellokokoelman hyvä puoli on se, että sen avulla voi löytää jokaiseen tilaisuuteen soveltuvan kellon. Ei ole kovin trendikästä mennä älykello ranteessa hautajaisiin tai järkevää käyttää pukukelloa kuntosalilla. Kellokokoelman ei onneksi tarvitse olla kallis sillä jo noin alle 500 eurolla sellaisen rakentaminen on mahdollista.

Kummassa kädessä kello? Kelloa pidetään yleensä ns. heikommassa kädessä eli siinä kädessä, millä ei kirjoiteta. Esimerkiksi, jos kirjoitat oikealla kädellä, silloin kelloa tulisi pitää vasemmassa kädessä. Tämä johtuu siitä, että muuten kello voi tulla häiritsevästi eteen, kun yrittää työskennellä. Molemmissa kädessä kellon pitäminen on myös mahdollista, jolloin ranteissa on yhteensä kaksi kelloa. Kahden kellon pitäminen ranteessa mielletään kuitenkin usein oudoksi, eikä siksi ole usein yleisesti hyväksyttävää muualla, kuin kellotapahtumissa.

Jaa

Uusimmat